Sata-komitean esitys jätetty

Sosiaaliturvan uudistamiskomitean esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista on jätetty 27.1.2009. Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivulta löytyy materiaalia.

Tiedote 23/2009
Sata-komitea linjasi sosiaaliturvan uudistamista

tässä joitain asioita Sata-komitean tiedotteesta

Komitea ehdottaa, että perusturvaetuuksien riittävyys arvioitaisiin säännönmukaisesti esimerkiksi vaalikausittain.

Lisäksi perusturvaetuuksien indeksisidonnaisuus yhdenmukaistettaisiin. (lapsilisä, kodinhoidontuki)

Komitean ehdotuksiin sisältyy esitys, jonka mukaan voidaan maksaa kansaneläkkeen täyttä määrää korkeampaa takuueläkettä, jolla turvataan pienimpien eläkkeiden kohtuullinen taso.

Komitea pitää tärkeänä asumistukijärjestelmän yksinkertaistamista.

Komitea päätti, että perustoimeentulotuen laskennallisen osuuden siirtämistä Kelan hoidettavaksi jatkoselvitetään ja siitä päätetään komitean loppumietinnössä.

ESITYS

Sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksia. Pdf-tiedosto 67 sivua

Esityksessä sivulla 13

Työttömyys tai muu kyvyttömyys hankkia elantoa työmarkkinoilta on keskeisin syy toimeentuloongelmiin ja köyhyyteen, erityisesti mikäli henkilö ei ole ansiosidonnaisten etuuksien piirissä puutteellisen työhistorian vuoksi. Pitkäaikainen työttömyys heikentää edellytyksiä palata työmarkkinoille ja muodostuu vakavaksi toimeentuloriskiksi. Ansiosidonnainen työttömyysturva riittää yleensä turvaamaan kulutustason, mutta jos työttömyysjakso pitenee ja toimeentulo perustuu työmarkkinatukeen, tarvitaan usein täydennyksenä asumistukea ja usein myös toimeentulotukea. Toivotuin ja paras ratkaisu työttömyyden aiheuttamaan köyhyyteen on työelämään palaaminen eikä sosiaaliturvamuotojen ja työkyvyttömyyden rajojen liudentaminen. Sosiaalipolitiikan tavoitteena tulisi olla entistä selvemmin tarjota työllistymis-, koulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksia siten, että työhön paluu työttömyyden, sairauden tai tapaturman jälkeen toteutuisi mahdollisimman pian.


HeSa tietokulma
Ehdotuksia sos.turvan uudistamiseksi

Toissijainen etu

Sain käsiini kirjan: Kiitos ei! Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa. Toimittanut Mari K. Niemi. Ajatus kirjat. Kirjassa oli asiaa myös toimeentulotuesta. Kirjoittanut Ilkka Virjo.

Suomalaiset jotka saavat toimeentulotukea jäävät alle EU:nin köyhyysrajan. Keskimääräinen tuki johon olisi oikeus on 230€/kk. Luulisi tällaisen summan kelpaavan. Tukea hakee kuitenkin vain puolet siihen oikeutetuista. Suuremmissa kaupungeissa enemmän kuin pienillä paikkakunnilla.

Köyhäinapua tai vastaavaa on saanut noin 3-4% kansasta viimeisen sadan vuoden aikana (tarkoittanee enemmän tai vähemmän säännöllisesti). Aiemmin saattoi menettää omaisuutensa ja äänioikeutensa jos joutui turvautumaan kunnan apuun.

Nykyään toimeentulo-ongelmiin saa toimeentulotukea. Toimeentulotuki on toissijainen etuisuus ja kaikki tulot ja mahd. varallisuus huomioidaan. Tällaisella kontrollilla pyritään pitämään väärinkäytökset kurissa. Kunnan sosiaalityöntekijät hoitavat toimeentulotuen arvioinnin. Muistaisin että valtio maksaa puolet toimeentulon menoista.

Jos toimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2010 alussa, saattavat toimeentulotukihakemukset lisääntyä. Tästä tulee kunnille lisäkustannuksia. Nykytilanne jossa toimeentulotuki on alikäytössä, ei sekään ole (mielestäni) hyvä.

Kirjan jutussa mainitaan että hyvä köyhä saattaa olla sellainen joka ei hae toimeentulotukea. Hänellä on myös korkeampi moraali. Työttömyysturvan ja eläkkeen nauttiminen ovat moraalisesti parempi asia.

Jotkut yrittäjät välttelevät toimeentulotuen hakua, koska sen hakeminen on nöyryyttävää. On myös elämäntaiteilijoita jotka ilmeisesti tulevat toimeen vähemmällä kuin mihin heillä olisi oikeus. He ovat niitä hyviä köyhiä.

Jos toimeentulotuki siirtyy kokonaan tai osin Kelalle, toimeentulotuki muuttunee enemmän ensisijaiseksi eduksi?! Toimeentulotuen haun ja saamisen vaikeus ovat politiikkaa.

(Tässä blogikirjoituksessa on käytetty pohjana kirjan artikkelia).