Mikäli perhe saa toimeentulotukea, voivat alaikäisen ansiot vähentää sen määrää. Nuorisosihteeri Antti Lindtman SAK:sta toivoo kuntien sosiaalityöntekijöille viisautta harkinnanvaraisia tukia myöntäessään.
Alaikäisten lasten kesäansiot saattavat lohkaista osan perheen toimeentulotuesta. Sosiaalityöntekijä Riitta Suojanen Seinäjoelta vahvistaa asian: - Se voi vähentää tukia, mutta vain siltä osalta, kun lapsesta on menoja. Alaikäinen lapsi ei ole velvollinen elättämään vanhempiaan, mutta omia menojaan hän voi ansioillaan kattaa. Kesätyö tai muu lapsen satunnainen tulo, samoin kuin elatusapu, opintotuki ja lapsilisä huomioidaan ilman muuta toimeentulotuen myöntämisessä, hän toteaa.
Kotona asuvan täysi-ikäisen ansiot eivät sen sijaan vaikuta perheen saamien tukien määrään niitä alantavasti. Suojasen mukaan täysi-ikäisille tehdään aina oma toimeentulolaskelma. -Hän voi osallistua tuloillaan perheen asumiskustannuksiin, mutta päätös on aina oma.
Sak:n nuorisosihteeri Antti Lindtman toivoo kuntien sosiaalitoimistoilta harkintaa. Hän muistuttaa, ettei yksikään nuori saa jättää kesä kesätöitä väliin siitä syystä että ansiotulot vaikuttaisivat perheen saamiin erilaisiin tukiin. -Inhimillisyyttä toivoisi. Ei voi olettaa, että 17-vuotiaalla olisi elatusvelvollisuus perheeseensä. En pidä tätä mitenkään järkevänäkään. Lindtmanin mukaan ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta työmarkkinoiden ulkopuolelle. Alaikäisten työssäkäynti on yleistä. Työssäaoppimisjaksot ovat osa ammatillista koulutusta.
Toimittaja Marja Tyynismaan kommentti: Järki käteen!
Järki ei voi olla mukana jos jäätelöpallojen pyörityksellä ansaitsevan 15-vuotiaan tulot syövät loven perheen toimeentulotukeen.
Juttu julkaistu Ilkassa jo 17.2.2010 mutta kirjoitin nyt vasta, kun löysin leikkeen :)
Muokattu alkuperäisestä.
Lapsen palkka ja toimeentulotuki 2008
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
perjantai 28. toukokuuta 2010
Köyhyyden torjunnan teemavuosi
Euroopan Unionissa on 2010 köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Suomessa on monenlaisia tapahtumia köyhyysteeman ympärillä.
Tässä julisteita ja matskua joita kuvasin yhdessä tapahtumassa.(klikkaa kuvia isommiksi).
2010againstpoverty.eu
Kuka kuuluu köyhyyden riskiryhmään?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Näe köyhyys -näyttely
Tässä julisteita ja matskua joita kuvasin yhdessä tapahtumassa.(klikkaa kuvia isommiksi).
2010againstpoverty.eu
Kuka kuuluu köyhyyden riskiryhmään?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Näe köyhyys -näyttely
torstai 29. huhtikuuta 2010
Velan vanheneminen ja velkajärjestelyt
Tämä voi kiinnostaa toimeentulotukiasiakasta, koska uskon että monella tt-asiakkaalla on velkaa.
Kävin kunnallisella velkaneuvojalla. Sieltä sain mielenkiintoista infoa. Osa siitä oli tuttua ja jotain uuttakin. Ehdottomasti mielenkiintoinen tapaaminen. Aikaa sain odottaa ainakin 2 kk. En halua tässä mitään tarkkaa selvitystä tehdä, mutta velkojen vanhenemisajoista mainitsen seuraavaa:
Verot 5 vuotta
Yrittäjän eläkemaksut 5 vuotta
Liikennevakuutusmaksut 5 vuotta
Elatusmaksut 5 vuotta
Tavalliset velat jos niistä on käräjäoikeuden tuomio 15 vuotta (muuten 5 vuotta? kuten vuokravelka)
Rikosseuraamuksista 20 vuotta
Velkajärjestelyyn pääsee jos on kaksi vuotta työttömyyttä takana. Tämä ei ole käsittääkseni kai ihan ehdoton vaatimus. Väliaikaista max 6 kk työtä ei katsota esteeksi. Näin voi olla. En sano nyt tässä mitään varmana tietona.
Velkajärjestelyssä tehdään viiden vuoden sopimus jossa maksetaan suojaosuuden ylittävältä osuudelta 50%. Jos on velkajärjestelyssä ja on esim. työttömänä työnhakijana, maksuvelvollisuus voi olla 0€/kk ja siitä ylöspäin. Tässäkin tapauksessa ohjelma etenee ja velka lyhenee sovitusti, ohjelman mukaisesti. Viiden vuoden päästä on pöytä puhdas.
Takuusäätiö voi ollla lainan takaajana: http://www.takuu-saatio.fi/
En ole mikään velkajärjestelyn asiantuntija joten anna palautetta sähköpostiin to-tu(ät)nic.fi jos haluat korjauksen tai tarkennuksen tähän blogikirjoitukseen. Tässä on nyt käsitelty asiaa lyhyesti, mutta halusin kirjoittaa tärkeästä asiasta jotain :)
Jos velkajärjestely kiinnostaa toden teolla, kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan velkaneuvontaan!
Kävin kunnallisella velkaneuvojalla. Sieltä sain mielenkiintoista infoa. Osa siitä oli tuttua ja jotain uuttakin. Ehdottomasti mielenkiintoinen tapaaminen. Aikaa sain odottaa ainakin 2 kk. En halua tässä mitään tarkkaa selvitystä tehdä, mutta velkojen vanhenemisajoista mainitsen seuraavaa:
Verot 5 vuotta
Yrittäjän eläkemaksut 5 vuotta
Liikennevakuutusmaksut 5 vuotta
Elatusmaksut 5 vuotta
Tavalliset velat jos niistä on käräjäoikeuden tuomio 15 vuotta (muuten 5 vuotta? kuten vuokravelka)
Rikosseuraamuksista 20 vuotta
Velkajärjestelyyn pääsee jos on kaksi vuotta työttömyyttä takana. Tämä ei ole käsittääkseni kai ihan ehdoton vaatimus. Väliaikaista max 6 kk työtä ei katsota esteeksi. Näin voi olla. En sano nyt tässä mitään varmana tietona.
Velkajärjestelyssä tehdään viiden vuoden sopimus jossa maksetaan suojaosuuden ylittävältä osuudelta 50%. Jos on velkajärjestelyssä ja on esim. työttömänä työnhakijana, maksuvelvollisuus voi olla 0€/kk ja siitä ylöspäin. Tässäkin tapauksessa ohjelma etenee ja velka lyhenee sovitusti, ohjelman mukaisesti. Viiden vuoden päästä on pöytä puhdas.
Takuusäätiö voi ollla lainan takaajana: http://www.takuu-saatio.fi/
En ole mikään velkajärjestelyn asiantuntija joten anna palautetta sähköpostiin to-tu(ät)nic.fi jos haluat korjauksen tai tarkennuksen tähän blogikirjoitukseen. Tässä on nyt käsitelty asiaa lyhyesti, mutta halusin kirjoittaa tärkeästä asiasta jotain :)
Jos velkajärjestely kiinnostaa toden teolla, kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan velkaneuvontaan!
sunnuntai 18. huhtikuuta 2010
Liian pieni perusturva sidottu indeksiin
Sosiaali- ja terveysviesti 1/2010
toimittaja Sirkku Immonen sivut 4-6.
osa jutusta, alkuperäistä juttua muokattu. uusia väliotsikoita. oma pääotsikkoni.
Laajapohjaisen Sata-komitean kunnianhimoisena tavoitteena oli luoda yksilön toimeentulon kannalta riittävä, selkeä, työhön kannustava ja rahoitukseltaan väestön vanhenemisen kestävä sosiaaliturvajärjestelmä.
Perusturvaa piti nostaa
Kipeimmät kompromissit sosiaaliturvan uudistuksesta jouduttiin sosiaalineuvos Elli Aaltosen mukaan tekemään perusturvaa koskevissa esityksissä.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tavoitteena oli saada perusturvaetuuksiin tuntuva tasokorotus: 680 euroa nykyisellä tulotasolla. SKTL halusi myös yhdenmukaistaa eri syistä myönnettävien perusetuuksien tasoja (tarkoittaa työttömyysturvaa??). Tavoitteena oli vähentää toimeentulotuen tarvetta ja sitä kautta köyhyyttä, mutta tavoitteet jäivät auki.
Vasemmisto vastusti
Osa komitean komitean jäsenistä vastusti perusturvaetuuksien korottamista, koska katsoi sen tapahtuvan ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kustannuksella (vasemmisto??)
Sata-komitealta lähti yksimielinen viesti hallitukselle. Sen mukaan perusturvaetuudet ovat jääneet 10 vuoden takaiselle tasolle, ja jälleenjääneisyys tulee korjata nostamalla etuuksien tasoa. Lisäksi komitea ehdotti että etuuksien tasoa arvioidaan jatkossa hallituskausittain. Kaikki perusturvaetuudet on sidottu indeksiin.
Toimeentulotuen siirto Kelaan ei toteudu
Kansalaisjärjestöt ja kuntaliitto ajoivat yhdessä toimeentulotuen perusosan siirtämistä kunnilta Kelan vastuulle, jolloin erilaisten etuuksien yhteensovitus olisi nykyistä helpompaa. Sata-komitea äänesti siirrosta viime hetkillä, ja niukka enemmistö puolsi siirtoa. Esitystä siirrosta ei kuitenkaan tehty. Siirrolle on niin paljon poliittista vastustusta, ettei hallitus enää kautensa lopussa halua siirtoa käynnistää.
Köyhät pysyköön nöyrinä. Kontrolli on valtaa.
Elli Aaltonen: ihmisten luukuttamisesta luukulta toiselle ei näemmä yksinkertaisesti raaskita luopua suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä. Siirtoa puoltavaa todistetta on olemassa vähintään kymmenen vuoden ajalta ja ajankohtaiset muutokset osoittavat siirron entistä tarpeellisemmaksi. Siirron avulla olisi saatu tasavertainen, asiakaslähtöisempi ja kaikki liitteet ja kuitit huomioon ottava kokonaisjärjestelmä. Se ei myöskään olisi vähentänyt, vaan päinvastoin lisännyt sosiaalityön mahdollisuuksia.
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
Työelämävalmennus Draama
Olen mukana eräässä paikallisessa Euroopan sosiaalirahaston hankkeessa. Sitä kautta sain työelämävalmennuspaikan. Työ on ollut mielenkiintoista, oman alani työtä.
Hankkeen palveluohjaaja käy silloin tällöin työpaikallani. Käyn ohjaajaa tapaamassa hänen toimistollaan myös. Yhteistyö on pelannut mukavasti.
Vuorokauden draama
Eilen kävin ohjaajaa tapaamassa. Mainitsin (taas) että normaalin työpäivän jälkeen takki on tyhjä. Siinä jutellessa ilmeni että TYÖELÄMÄVALMENNUKSESSA RUOKA- JA KAHVITAUOT KUULUVAT TYÖAIKAAN. Vaikka normaalissa työpaikassa ne eivät kuulu työaikaan, työelämävalvennus on poikkeus. Tästä oli seurauksena huomio, että olipa tullut tehtyä joka päivä 45 minuuttia ylityötä.
Laskeskelin siinä sitten että nykyisen töistä lähdön 15.45 sijaan, minun olisi pitänyt päästä töistä jo klo 15.00. Ja koska olin tehnyt ylitöitä, laskin että itse asiassa jatkossa lähtö olisi 14.15.
Lähetin tästä pomolle sähköpostia edellisenä päivänä klo 16 - Ei vastausta seuraavana aamunakaan. Menin aamulla töihin, mutta pomo taisi olla jossain palaverissa.
Virheeni
En malttanut odottaa selitystä miksi pomo ei vastannut viestiini. Olisi pitänyt soittaa tai malttaa odottaa pari tuntia ennen kuin aloin selvittelmään asiaan työkkärissä ja palvelunohjaajan kanssa. Pomo oli närkästynyt kun en ollut sopinut asiaa hänen kanssaan kasvotusten. Kuin mies miehelle. Myönnän. Olin helvetin kiukkuinen ja lakihenkinen. Myöhemmin selvisi lisäksi että suomalaisesta ilmaissähköpostiosoitteesta lähetetty tärkeä! viestini meni pomon roskapostiin. Syynä kai englanninkielinen mainoslause? Vaihdan sähköpostitilin ettei viestit jää lukematta.
Sopimus
Sovittiin sitten alustavasti että sovitellaan työaika sitten niin, että se vastaa uutta tulkintaa - 7 tunnin työaika sisältää myös ruokailun ja kahvitauot. Uskon että ongelma on ratkaistu. Myös ylityöasiassa päästään sopuun.
Mitä tästä opin
Pitää muistaa puhua esimiehen kanssa (joka on kaiken lisäksi ok-tyyppi). Jäitä hattuun.
Työelämävalmennuksen työaikaan kuuluu kaikki
Työelämävalmennuksessa on kai kahta käytäntöä: työaikaan lasketaan ruokailu ja tauot tai ne on erikseen korvattava. Kuulin nyt neljältä ihmiseltä että ruokailu ja tauot tosiaan kuuluvat työelämävalmennuksen työaikaan. Jos ruokailu pystytään järjestämään niin se kuuluu työaikaan. Tässä ei ole liittokohtaisia eroja!?
Työelämävalmennussopimuksessa (mol - sopimus työharjoittelusta/työelämävalmennuksesta) näkyy työaika tunteina. Työaika mistä mihin ei ilmene ollenkaan. Lomakkeessa on mielestäni tässä puute. Jos tarkka työaika ei ole merkitty, vahvemman laki on voimassa. Vahvempi on työantaja jolla on työelämävalmennuksen ehdot paremmin tiedossa. Tai näin ainakin voisi olettaa.
Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.
Hankkeen palveluohjaaja käy silloin tällöin työpaikallani. Käyn ohjaajaa tapaamassa hänen toimistollaan myös. Yhteistyö on pelannut mukavasti.
Vuorokauden draama
Eilen kävin ohjaajaa tapaamassa. Mainitsin (taas) että normaalin työpäivän jälkeen takki on tyhjä. Siinä jutellessa ilmeni että TYÖELÄMÄVALMENNUKSESSA RUOKA- JA KAHVITAUOT KUULUVAT TYÖAIKAAN. Vaikka normaalissa työpaikassa ne eivät kuulu työaikaan, työelämävalvennus on poikkeus. Tästä oli seurauksena huomio, että olipa tullut tehtyä joka päivä 45 minuuttia ylityötä.
Laskeskelin siinä sitten että nykyisen töistä lähdön 15.45 sijaan, minun olisi pitänyt päästä töistä jo klo 15.00. Ja koska olin tehnyt ylitöitä, laskin että itse asiassa jatkossa lähtö olisi 14.15.
Lähetin tästä pomolle sähköpostia edellisenä päivänä klo 16 - Ei vastausta seuraavana aamunakaan. Menin aamulla töihin, mutta pomo taisi olla jossain palaverissa.
Virheeni
En malttanut odottaa selitystä miksi pomo ei vastannut viestiini. Olisi pitänyt soittaa tai malttaa odottaa pari tuntia ennen kuin aloin selvittelmään asiaan työkkärissä ja palvelunohjaajan kanssa. Pomo oli närkästynyt kun en ollut sopinut asiaa hänen kanssaan kasvotusten. Kuin mies miehelle. Myönnän. Olin helvetin kiukkuinen ja lakihenkinen. Myöhemmin selvisi lisäksi että suomalaisesta ilmaissähköpostiosoitteesta lähetetty tärkeä! viestini meni pomon roskapostiin. Syynä kai englanninkielinen mainoslause? Vaihdan sähköpostitilin ettei viestit jää lukematta.
Sopimus
Sovittiin sitten alustavasti että sovitellaan työaika sitten niin, että se vastaa uutta tulkintaa - 7 tunnin työaika sisältää myös ruokailun ja kahvitauot. Uskon että ongelma on ratkaistu. Myös ylityöasiassa päästään sopuun.
Mitä tästä opin
Pitää muistaa puhua esimiehen kanssa (joka on kaiken lisäksi ok-tyyppi). Jäitä hattuun.
Työelämävalmennuksen työaikaan kuuluu kaikki
Työelämävalmennuksessa on kai kahta käytäntöä: työaikaan lasketaan ruokailu ja tauot tai ne on erikseen korvattava. Kuulin nyt neljältä ihmiseltä että ruokailu ja tauot tosiaan kuuluvat työelämävalmennuksen työaikaan. Jos ruokailu pystytään järjestämään niin se kuuluu työaikaan. Tässä ei ole liittokohtaisia eroja!?
Työelämävalmennussopimuksessa (mol - sopimus työharjoittelusta/työelämävalmennuksesta) näkyy työaika tunteina. Työaika mistä mihin ei ilmene ollenkaan. Lomakkeessa on mielestäni tässä puute. Jos tarkka työaika ei ole merkitty, vahvemman laki on voimassa. Vahvempi on työantaja jolla on työelämävalmennuksen ehdot paremmin tiedossa. Tai näin ainakin voisi olettaa.
Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.
tiistai 9. maaliskuuta 2010
Antaisivat sitä rahaa niin panisimme ovet kiinni
Hs 9.3.
Seurakunnan leipäjonon pomo: "Antaisivat sitä rahaa niin panisimme ovet kiinni"Hesari kirjoitti leipäjonoista Helsingissä. Jutussa mainittiin Myllypuro ja Herttoniemi. Herttoniemessä oli niin paljon avuntarvitsijoita tavaraan nähden, että viimeisille jäi vain leipää.
Sosiaalitoimiston asiakasmäärä nousi kuukaudessa melkein 4000:lla. Uusia toimeentulotuen hakijoita ovat pienyrittäjät jotka eivät elä työllään.
Peruspäiväraha, työmarkkinatuki, kansaneläke ja toimeentulotuen perusosa ovat jääneet jälkeen ansiotason kehityksestä 20-30 % vuodesta 1994.
torstai 4. helmikuuta 2010
Työttömyysturvan saajalle tiedoksi
Sain tiedotteen tammikuun toimeentulotukipäätöksen yhteydessä.
Tämä on siis Seinäjoen kaupungin tiedote sosiaalitoimiston asiakkaille:
Toimeentulotukea laskettaessa työttömyysturva huomioidaan tulona pääsääntöisesti 20 vrk/kk. Työttömyysturvan saajille maksetaan tosiasiassa vuositasolla 13 kertaa 20vrk erä.
Kunnilla on mahdollisuus kompensoida tuota maksua käyttämällä 21,5 vrk kerrointa tai laskemalla yhdelle kalenterikuukaudelle kaksi 20 vrk maksuerää tuloksi.
Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt 1.12.09 alkaen toimeentulotukea koskevan ohjeen, jonka mukaan toimeentulotukea laskettaessa otetaan huomioon 2 erää työttömyysturvaa sen kalenterikuukauden tulona, jolloin se on tosiasiassa maksussa.
Asiakkaan tulee varautua tulemaan toimeen ensisijaisesti niillä tuloilla mainitun kuukauden ajan.
Teillä on maksussa 2 erää työttömyysturvaa helmikuulla. -EI PIDÄ PAIKKAANSA!
Kommenttini. Mielenkiintoista. Helmikuulle minulle ei ilmeisesti makseta ollenkaan toimeentulotukea kaksinkertaisen työttömyyskorvauksen takia (Ei muuten edes makseta) - ja toisaalta PELKÄÄN että helmikuun työttömyysturva tai osa siitä vyörytetään maaliskuulle (Tätä pidän ohjeen noudattamisesta johtuvana varsinaisena ongelmana)--> Kohtuuton tilanne minulle ja monelle muulle!
------
Tein iltapuhteena hallintokantelun ohjeesta. Tämä kantelu on omastakin mielestäni tulkinnanvarainen, mutta katson että on hyödyllistä saada asiassa mielipide aluehallintovirastosta.
------
P.Nurminen 21,5 päivän sääntö
Suomi24 -keskustelu muut tuet ja avustukset 21,5 pv
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Linkki nettisivulle
Blogiarkisto
-
▼
2010
(10)
- ► heinäkuuta (1)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (2)
- ► maaliskuuta (2)
- ► helmikuuta (1)
- ► tammikuuta (1)
-
►
2009
(23)
- ► joulukuuta (1)
- ► marraskuuta (4)
- ► heinäkuuta (2)
- ► toukokuuta (2)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (3)
- ► helmikuuta (1)
- ► tammikuuta (2)


