Sähköt pois - Seinäjoen Energia

Sain puhelun töihin. Tuttuni oli huomannut järkyttyneenä että sähkö meni poikki. Ja aavisti että nyt ei ole kyse sähkökatkosta. Hän halusi että minä hoitaisin asiaa hänen puolestaan, koska olen tottunut (öh) valittamaan.

Tuttuni kärsii vakavasta masennuksesta ja hänen kykynsä hoitaa asioitaan on erittäin rajoitettu. Minulla on avoin asianajovaltakirja hoitaessani hänen asioitaan.

Tässä faktoja:

• kaksi sähkölaskua maksamatta.
• heikko taloustilanne ja etenkin heikko terveystilanne. 
• sairaslomalla töistä.
• laskut ja maksukehoitukset olivat huomioitu, mutta maksamatta

VALITUS KULUTTAJAVIRASTOON

Katson että sähköyhtiön pitäsi menetellä enemmän asiakkaan edun mukaisesti maksuhäiriöasiassa. Jos kerran maksun kanssa on ongelmia:

• sähköyhtiön tulisi selvittää henkilökohtaisella yhteydenotolla asiakkaaseen (tällä tarkoitan kirjattua kirjettä tai henkilökohtaista yhteydenottoa, puhelimitse tai käymällä asiakkaan osoitteessa).

• katson että sähköyhtiön olisi pitänyt olla aidossa kontaktissa asiakkaaseen jotta sähkön katkaisemisen uhka olisi tullut todelliseksi. Eihän sähköyhtiö voi olla selvillä jokaisen asiakkaan terveydentilasta, mutta keskustelemalla asiakkaan kanssa olisi päästy varmasti sopimukseen.

• Pidän sähköyhtiön tapaa katkaista sähkö epäeettisenä toimintana. 

• Sähkön katkaiseminen on liian rankka toimenpide tällaisessa asiassa. Etenkään kun asiakasta ei ole kuultu.

• Sähkön katkaisemisesta laskutetaan n. 60€ ja sen uudelleenkytkemisestä n. 60€. Mielestäni tämä on naurettava käytäntö, koska jos asiakas on heikosti maksava, miten rangaistuksenomaisilla lisämaksuilla tilannetta helpotetaan? Ja onko sähköttömyys joku vaihtoehto?!

Pyydän että kuluttajavirasto ottaisi asiaan kantaa. -Onko Seinäjoen Energia toiminut hyvän tavan mukaisesti asiassa. Kun asunto pimenee, niin mielikin pimenee. Sanoin puhelimessa että yhtiön toimintatapa on perseestä! Miten sähkö voidaan katkaista kuulematta aidosti toista osapuolta.

Yhtiö nimittäin voisi toimia fiksummin.

Yhtiö ei kuulema ota yhteyttä asiakkaaseen vaan asiakkaan tulee ottaa yhteyttä yhtiöön. Näinkö vastuusta päästään. Ei voi olla totta. Jos näin on, käytäntöä on totisesti muutettava!
 - - - - - -
vähän myöhemmin..

Kuluttajavirastosta soitettiin. Rouva kertoi että jonkimoista tiukennusta ollaan viemässä lakialoitteeseen. Sähköyhtiön on ilmoitettava asioita tarkemmin. Kuulostaa hyvältä.

Tähän yksittäistapaukseen virkamies ei halunut ottaa kantaa: että toimiko sähköyhtiö hyvän tavan mukaisesti. Mutta tämän tapauksen materiaali tai vastaava muu materiaali toimitetaan lakia valmistavalle porukalle.

Uhkasakot käyttöön

Ilkka uutisoi 28.pvä (muokattu alkuperäisestä)

Toimeentulotuet viivästyvät yhä

Kunnat eivät näytä piittaavan siitä etteivät ihmiset saa toimeentulotukeaan lainmukaisessa määräajassa. Viivettä perustellaan henkilökunnan lomilla. Kuntien piittaamattomuus kummastuttaa valvovia viranomaisia. Elokuussa ryhdytään pohtimaan mitä kuntien asenteille voidaan tehdä. Valvirassa valmistellaan koko maata koskevaa valvontaohjelmaa, jossa määritellään myös kynnys, jonka ylittäminen johtaa pakotteisiin.

Toimeentulotuki on maksettava määräajassa myös kesälomakaudella. Nyt kuitenkin vain levitellään käsiä..

Määräajat ovat kuitenkin ehdottomia eikä niistä vapauduta lomien vuoksi tai sosiaalitoimistoja sulkemalla. (ylitarkastaja Elina Uusitalo, Valvira)

Oulu on saanut 150.000 euron uhkasakon, kun asiaa ei ole siellä saatu toistuvista määräyksistä huolimatta kuntoon. Kaupungilla on aikaa nyt syyskuun loppuun. Kuopion kaupungille on myös määrätty uhkasakko. Useammalla alueella uhkasakkoja on ollut harkinnassa.

Tarkoituksena on ottaa kovat aseet käyttöön koko maassa, jos tilanne on samanlainen kuin Oulussa.

Toimeentulotuen määräajat:

• Toimeentulotukipäätös ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään 7:nä arkipäivänä hakemuksesta.
• Kiireellisissä tapauksissa päätös samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.
• Rahat on myös maksettava viivytyksettä.
• Asiakkaan päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti sos.työntekijän tai sos.ohjaajan kanssa viimeistään 7:nä arkipäivänä kun asiakas on tätä pyytänyt.
• Määräajat ovat ehdottomia!

Alaikäisen palkka ja perheen toimeentulotuki

Mikäli perhe saa toimeentulotukea, voivat alaikäisen ansiot vähentää sen määrää. Nuorisosihteeri Antti Lindtman SAK:sta toivoo kuntien sosiaalityöntekijöille viisautta harkinnanvaraisia tukia myöntäessään.

Alaikäisten lasten kesäansiot saattavat lohkaista osan perheen toimeentulotuesta. Sosiaalityöntekijä Riitta Suojanen Seinäjoelta vahvistaa asian: - Se voi vähentää tukia, mutta vain siltä osalta, kun lapsesta on menoja. Alaikäinen lapsi ei ole velvollinen elättämään vanhempiaan, mutta omia menojaan hän voi ansioillaan kattaa. Kesätyö tai muu lapsen satunnainen tulo, samoin kuin elatusapu, opintotuki ja lapsilisä huomioidaan ilman muuta toimeentulotuen myöntämisessä, hän toteaa.

Kotona asuvan täysi-ikäisen ansiot eivät sen sijaan vaikuta perheen saamien tukien määrään niitä alantavasti. Suojasen mukaan täysi-ikäisille tehdään aina oma toimeentulolaskelma. -Hän voi osallistua tuloillaan perheen asumiskustannuksiin, mutta päätös on aina oma.

Sak:n nuorisosihteeri Antti Lindtman toivoo kuntien sosiaalitoimistoilta harkintaa. Hän muistuttaa, ettei yksikään nuori saa jättää kesä kesätöitä väliin siitä syystä että ansiotulot vaikuttaisivat perheen saamiin erilaisiin tukiin. -Inhimillisyyttä toivoisi. Ei voi olettaa, että 17-vuotiaalla olisi elatusvelvollisuus perheeseensä. En pidä tätä mitenkään järkevänäkään. Lindtmanin mukaan ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta työmarkkinoiden ulkopuolelle. Alaikäisten työssäkäynti on yleistä. Työssäaoppimisjaksot ovat osa ammatillista koulutusta.

Toimittaja Marja Tyynismaan kommentti: Järki käteen!
Järki ei voi olla mukana jos jäätelöpallojen pyörityksellä ansaitsevan 15-vuotiaan tulot syövät loven perheen toimeentulotukeen.

Juttu julkaistu Ilkassa jo 17.2.2010 mutta kirjoitin nyt vasta, kun löysin leikkeen :)
Muokattu alkuperäisestä.

Lapsen palkka ja toimeentulotuki 2008

Köyhyyden torjunnan teemavuosi

Euroopan Unionissa on 2010 köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Suomessa on monenlaisia tapahtumia köyhyysteeman ympärillä.

Tässä julisteita ja matskua joita kuvasin yhdessä tapahtumassa.(klikkaa kuvia isommiksi).

2010againstpoverty.eu
Kuka kuuluu köyhyyden riskiryhmään?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Näe köyhyys -näyttely

Velan vanheneminen ja velkajärjestelyt

Tämä voi kiinnostaa toimeentulotukiasiakasta, koska uskon että monella tt-asiakkaalla on velkaa.

Kävin kunnallisella velkaneuvojalla. Sieltä sain mielenkiintoista infoa. Osa siitä oli tuttua ja jotain uuttakin. Ehdottomasti mielenkiintoinen tapaaminen. Aikaa sain odottaa ainakin 2 kk. En halua tässä mitään tarkkaa selvitystä tehdä, mutta velkojen vanhenemisajoista mainitsen seuraavaa:

Verot 5 vuotta
Yrittäjän eläkemaksut 5 vuotta
Liikennevakuutusmaksut 5 vuotta
Elatusmaksut 5 vuotta
Tavalliset velat jos niistä on käräjäoikeuden tuomio 15 vuotta (muuten 5 vuotta? kuten vuokravelka)
Rikosseuraamuksista 20 vuotta

Velkajärjestelyyn pääsee jos on kaksi vuotta työttömyyttä takana. Tämä ei ole käsittääkseni kai ihan ehdoton vaatimus. Väliaikaista max 6 kk työtä ei katsota esteeksi. Näin voi olla. En sano nyt tässä mitään varmana tietona.

Velkajärjestelyssä tehdään viiden vuoden sopimus jossa maksetaan suojaosuuden ylittävältä osuudelta 50%. Jos on velkajärjestelyssä ja on esim. työttömänä työnhakijana, maksuvelvollisuus voi olla 0€/kk ja siitä ylöspäin. Tässäkin tapauksessa ohjelma etenee ja velka lyhenee sovitusti, ohjelman mukaisesti. Viiden vuoden päästä on pöytä puhdas.

Takuusäätiö voi ollla lainan takaajana:  http://www.takuu-saatio.fi/

En ole mikään velkajärjestelyn asiantuntija joten anna palautetta sähköpostiin to-tu(ät)nic.fi jos haluat korjauksen tai tarkennuksen tähän blogikirjoitukseen. Tässä on nyt käsitelty asiaa lyhyesti, mutta halusin kirjoittaa tärkeästä asiasta jotain :)

Jos velkajärjestely kiinnostaa toden teolla, kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan velkaneuvontaan!

Liian pieni perusturva sidottu indeksiin

Sosiaali- ja terveysviesti 1/2010

toimittaja Sirkku Immonen sivut 4-6.

osa jutusta, alkuperäistä juttua muokattu. uusia väliotsikoita. oma pääotsikkoni.

Laajapohjaisen Sata-komitean kunnianhimoisena tavoitteena oli luoda yksilön toimeentulon kannalta riittävä, selkeä, työhön kannustava ja rahoitukseltaan väestön vanhenemisen kestävä sosiaaliturvajärjestelmä.

Perusturvaa piti nostaa

Kipeimmät kompromissit sosiaaliturvan uudistuksesta jouduttiin sosiaalineuvos Elli Aaltosen mukaan tekemään perusturvaa koskevissa esityksissä.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tavoitteena oli saada perusturvaetuuksiin tuntuva tasokorotus: 680 euroa nykyisellä tulotasolla. SKTL halusi myös yhdenmukaistaa eri syistä myönnettävien perusetuuksien tasoja (tarkoittaa työttömyysturvaa??). Tavoitteena oli vähentää toimeentulotuen tarvetta ja sitä kautta köyhyyttä, mutta tavoitteet jäivät auki.

Vasemmisto vastusti

Osa komitean komitean jäsenistä vastusti perusturvaetuuksien korottamista, koska katsoi sen tapahtuvan ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kustannuksella (vasemmisto??)

Sata-komitealta lähti yksimielinen viesti hallitukselle. Sen mukaan perusturvaetuudet ovat jääneet 10 vuoden takaiselle tasolle, ja jälleenjääneisyys tulee korjata nostamalla etuuksien tasoa. Lisäksi komitea ehdotti että etuuksien tasoa arvioidaan jatkossa hallituskausittain. Kaikki perusturvaetuudet on sidottu indeksiin.

Toimeentulotuen siirto Kelaan ei toteudu

Kansalaisjärjestöt ja kuntaliitto ajoivat yhdessä toimeentulotuen perusosan siirtämistä kunnilta Kelan vastuulle, jolloin erilaisten etuuksien yhteensovitus olisi nykyistä helpompaa. Sata-komitea äänesti siirrosta viime hetkillä, ja niukka enemmistö puolsi siirtoa. Esitystä siirrosta ei kuitenkaan tehty. Siirrolle on niin paljon poliittista vastustusta, ettei hallitus enää kautensa lopussa halua siirtoa käynnistää.

Köyhät pysyköön nöyrinä. Kontrolli on valtaa.

Elli Aaltonen: ihmisten luukuttamisesta luukulta toiselle ei näemmä yksinkertaisesti raaskita luopua suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä. Siirtoa puoltavaa todistetta on olemassa vähintään kymmenen vuoden ajalta ja ajankohtaiset muutokset osoittavat siirron entistä tarpeellisemmaksi. Siirron avulla olisi saatu tasavertainen, asiakaslähtöisempi ja kaikki liitteet ja kuitit huomioon ottava kokonaisjärjestelmä. Se ei myöskään olisi vähentänyt, vaan päinvastoin lisännyt sosiaalityön mahdollisuuksia.

Työelämävalmennus Draama

Olen mukana eräässä paikallisessa Euroopan sosiaalirahaston hankkeessa. Sitä kautta sain työelämävalmennuspaikan. Työ on ollut mielenkiintoista, oman alani työtä.

Hankkeen palveluohjaaja käy silloin tällöin työpaikallani. Käyn ohjaajaa tapaamassa hänen toimistollaan myös. Yhteistyö on pelannut mukavasti.

Vuorokauden draama

Eilen kävin ohjaajaa tapaamassa. Mainitsin (taas) että normaalin työpäivän jälkeen takki on tyhjä. Siinä jutellessa ilmeni että TYÖELÄMÄVALMENNUKSESSA RUOKA- JA KAHVITAUOT KUULUVAT TYÖAIKAAN. Vaikka normaalissa työpaikassa ne eivät kuulu työaikaan, työelämävalvennus on poikkeus. Tästä oli seurauksena huomio, että olipa tullut tehtyä joka päivä 45 minuuttia ylityötä.

Laskeskelin siinä sitten että nykyisen töistä lähdön 15.45 sijaan, minun olisi pitänyt päästä töistä jo  klo 15.00. Ja koska olin tehnyt ylitöitä, laskin että itse asiassa jatkossa lähtö olisi 14.15.

Lähetin tästä pomolle sähköpostia edellisenä päivänä klo 16 - Ei vastausta seuraavana aamunakaan. Menin aamulla töihin, mutta pomo taisi olla jossain palaverissa.

Virheeni

En malttanut odottaa selitystä miksi pomo ei vastannut viestiini. Olisi pitänyt soittaa tai malttaa odottaa pari tuntia ennen kuin aloin selvittelmään asiaan työkkärissä ja palvelunohjaajan kanssa. Pomo oli närkästynyt kun en ollut sopinut asiaa hänen kanssaan kasvotusten. Kuin mies miehelle. Myönnän. Olin helvetin kiukkuinen ja lakihenkinen. Myöhemmin selvisi lisäksi että suomalaisesta ilmaissähköpostiosoitteesta lähetetty tärkeä! viestini meni pomon roskapostiin. Syynä kai englanninkielinen mainoslause? Vaihdan sähköpostitilin ettei viestit jää lukematta.

Sopimus

Sovittiin sitten alustavasti että sovitellaan työaika sitten niin, että se vastaa uutta tulkintaa - 7 tunnin työaika sisältää myös ruokailun ja kahvitauot. Uskon että ongelma on ratkaistu. Myös ylityöasiassa päästään sopuun.

Mitä tästä opin

Pitää muistaa puhua esimiehen kanssa (joka on kaiken lisäksi ok-tyyppi). Jäitä hattuun.

Työelämävalmennuksen työaikaan kuuluu kaikki

Työelämävalmennuksessa on kai kahta käytäntöä: työaikaan lasketaan ruokailu ja tauot tai ne on erikseen korvattava. Kuulin nyt neljältä ihmiseltä että ruokailu ja tauot tosiaan kuuluvat työelämävalmennuksen työaikaan. Jos ruokailu pystytään järjestämään niin se kuuluu työaikaan. Tässä ei ole liittokohtaisia eroja!?

Työelämävalmennussopimuksessa (mol - sopimus työharjoittelusta/työelämävalmennuksesta) näkyy työaika tunteina. Työaika mistä mihin ei ilmene ollenkaan. Lomakkeessa on mielestäni tässä puute. Jos tarkka työaika ei ole merkitty, vahvemman laki on voimassa. Vahvempi on työantaja jolla on työelämävalmennuksen ehdot paremmin tiedossa. Tai näin ainakin voisi olettaa.

Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.