Näytetään tekstit, joissa on tunniste kela. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kela. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Liian pieni perusturva sidottu indeksiin

Sosiaali- ja terveysviesti 1/2010
toimittaja Sirkku Immonen sivut 4-6.
osa jutusta, alkuperäistä juttua muokattu. uusia väliotsikoita. oma pääotsikkoni.

Laajapohjaisen Sata-komitean kunnianhimoisena tavoitteena oli luoda yksilön toimeentulon kannalta riittävä, selkeä, työhön kannustava ja rahoitukseltaan väestön vanhenemisen kestävä sosiaaliturvajärjestelmä.

Perusturvaa piti nostaa

Kipeimmät kompromissit sosiaaliturvan uudistuksesta jouduttiin sosiaalineuvos Elli Aaltosen mukaan tekemään perusturvaa koskevissa esityksissä.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tavoitteena oli saada perusturvaetuuksiin tuntuva tasokorotus: 680 euroa nykyisellä tulotasolla. SKTL halusi myös yhdenmukaistaa eri syistä myönnettävien perusetuuksien tasoja (tarkoittaa työttömyysturvaa??). Tavoitteena oli vähentää toimeentulotuen tarvetta ja sitä kautta köyhyyttä, mutta tavoitteet jäivät auki.

Vasemmisto vastusti

Osa komitean komitean jäsenistä vastusti perusturvaetuuksien korottamista, koska katsoi sen tapahtuvan ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kustannuksella (vasemmisto??)

Sata-komitealta lähti yksimielinen viesti hallitukselle. Sen mukaan perusturvaetuudet ovat jääneet 10 vuoden takaiselle tasolle, ja jälleenjääneisyys tulee korjata nostamalla etuuksien tasoa. Lisäksi komitea ehdotti että etuuksien tasoa arvioidaan jatkossa hallituskausittain. Kaikki perusturvaetuudet on sidottu indeksiin.

Toimeentulotuen siirto Kelaan ei toteudu

Kansalaisjärjestöt ja kuntaliitto ajoivat yhdessä toimeentulotuen perusosan siirtämistä kunnilta Kelan vastuulle, jolloin erilaisten etuuksien yhteensovitus olisi nykyistä helpompaa. Sata-komitea äänesti siirrosta viime hetkillä, ja niukka enemmistö puolsi siirtoa. Esitystä siirrosta ei kuitenkaan tehty. Siirrolle on niin paljon poliittista vastustusta, ettei hallitus enää kautensa lopussa halua siirtoa käynnistää.

Köyhät pysyköön nöyrinä. Kontrolli on valtaa.

Elli Aaltonen: ihmisten luukuttamisesta luukulta toiselle ei näemmä yksinkertaisesti raaskita luopua suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä. Siirtoa puoltavaa todistetta on olemassa vähintään kymmenen vuoden ajalta ja ajankohtaiset muutokset osoittavat siirron entistä tarpeellisemmaksi. Siirron avulla olisi saatu tasavertainen, asiakaslähtöisempi ja kaikki liitteet ja kuitit huomioon ottava kokonaisjärjestelmä. Se ei myöskään olisi vähentänyt, vaan päinvastoin lisännyt sosiaalityön mahdollisuuksia.

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Toverin puolesta

Tunnen erään toisella paikkakunnalla asuvan toverin joka on hakenut työttömyyspäivärahaa Kelasta lokakuussa 2008 ensimmäistä kertaa elämässään. Nyt maaliskuussa 2009 hän ei ole vieläkään saanut päivärahaa. Hakemus on ollut puutteellinen. Hakemuksesta puuttuu ammattikoulutodistus 80-luvun puolestavälistä ja sen jälkeisiä työtodistuksia. Todistukset ovat kadonneet maailman tuuliin tai kämpän kätköihin.

Toverini ainoa SÄÄNNÖLLINEN tulonlähde on asumistuki. Hän käy töissä silloin tällöin, onnekseen. Vuokria on rästissä. Satunnaisilla palkkatuloilla maksetaan sitten rästivuokria, tai osa niistä.

Toverini ei osaa ajaa omaa etuaan vaan nujertuu byrokratiaan.

Onkohan Kelassa tervettä järkeä? Ihmistuntemukseen ja inhimillisyyteen voisi ainakin panostaa. 20-24 vuotta vanhoja todistuksia VAADITAAN.

Kaveria ei jätetä. Sähköpostiviesti ko.viranomaiselle Toverin puolesta, on hyvä alku. Mikä estää näin tekemästä?

maanantai 2. maaliskuuta 2009

Terveisiä köyhyysrajan alapuolelta

Saapas nähdä mitenkä toimeentulotuen saaminen onnistuu, kun kunnilla on rahat tulevaisuudessa tiukemmalla. Edellyttäen että kunta hoitaa toimeentulon maksatuksen. Taantuma pienentää budjetteja.

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Taloussanomissa:

"Kunnat tarvitsisivat valtiolta noin miljardin euron lisätuen, jotta nykyisistä palveluvelvoitteista selvittäisiin" ja "Hyvinvointivaltion tehtävistä selviämiseksi kunnat joutuvat säästämään"

***
Toivon että kunnilla on tarpeekisi rahaa budjetoituna sosiaalimenoihin niukempina vuosina. Hyvinä aikoina kunnilla on olliut tiukka rahanjakopolitiikka sossussa. Entäs jos lama iskee?! Ja toivon myös että kunnat noudattavat lakia, ettei kuntalaisen tarvi lähteä kinuamaan lainmukaisia etujaan. Kuntalainen voi hakea muutosta, jos on toimeentulotukipäätökseen tyytymätön valittamalla toimeentulotukipäätöksessä mainitulla tavalla.

Muutoksenhausta:

Mutta minusta on huolestuttavaa että vasta hallinto-oikeudessa toimeentulotukiasiaa käsitellään kunnolla. Lääninhallituskaan ei oikein ole perehtynyt lakiin (ainakaan minun tapauksessani, kun tein kantelun jonka sisältö oli suurinpiirtein sama kuin valituksessa hallinto-oikeuteen).

Saattaisi olla parempi, että Kela hoitasi toimeentulotuen perusosan maksatusta. Heillähän on siellä paljon tietoa ihmisistä. Nykyäänkin sosiaalitoimisto ja Kela ovat tiiviisti tekemisissä keskenään. Kaikki normaalia toimeentulotukea saavat jäävät köyhyysrajan alapuolella ja reilusti. Ei kannata olla kateellinen.

***
Sossun asiakkuudesta. Vertaapa seuraavia:

kuntalainen -- maksaa veroja, saa palveluja.
asiakas -- jos naama ei miellytä, olisitteko hyvä ja poistuisitteko.

Mieluummin olen kuntalainen kuin asiakas, kun on kyse toimeentulosta ja tuen saamisesta.

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Köyhät jonoon. Ylen Mot-dokumentti



Helmikuun 2.pvä Yle esitti hyvän ohjelman "Köyhät jonoon". Toimittaja on Kati Juurus. Tilastotietoja ja faktoja:

MOT-ohjelmassa:
  • Suomessa oli 1980-luvulla vähiten köyhyyttä ja
    pienimmät tuloerot koko maailmassa. Pohjoismaisen
    hyvinvointivaltion ideana OLI suojella kansalaisia
    syrjäytymiseltä.

  • Kun tulot jäävät alle 60% väestön
    mediaanitulosta = keskimmäisen tulonsaajan tulo -
    jäädään alle köyhyysrajan.
    Yksinelävällä tämä tarkoitta reilua 1000€/kk.

  • Nyt (v.2007) köyhyysrajan alla elää yli 700.000,
    vuonna 1995 köyhyysrajan alle jäi reilusti alle 400.000

  • Toimeentulotuen perusosa yksin asuvalla v.2009 on 417,45€/kk (veroton)

Etuuksien muutokset suhteessa ansiotasoon 1994-2009. lähde:
Pertti Honkanen, Kelan tutkimusosasto

  • Työttömän peruspäiväraha -24%

  • Toimeentulotuki -28%

  • Lapsilisä 1 lapsesta - 40%

  • 1 lapsen yksinhuoltajan kotihoidon tuki - 53%

Ohjelmassa käsiteltiin kolmen pienituloisen henkilön arkea. He ovat Kari, Tapio ja Mirja.

Karilla ei ole omaa vakituista asuntoa. Hän asuu tuttavan luona. Kari ei saa asumistukea, koska hänellä ei ole asuntoakaan. Entinen tj on ollut Helsingin kaupungin asuntojonossa pari vuotta. Kari oli hakenut ennen joulua 2008 tukea yleisiin elinkustannuksiin sosiaalivirastosta. Kelan työttömyyskorvauksen maksatus oli myöhässä. Hänelle ei myönnetty hakemaansa harkinnanvaraista tukea. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että hänellä olisi hyvinkin voinut olla olla oikeus saada normaalia toimeentulotukea joulukuulle, jos Kelan maksatus oli myöhässä ja oli todennäköistä että maksatus menee seuraavalle kuukaudelle "joulunpyhien" jälkeen. Jos on hakenut tukea joulukuulle katsotaan joulukuun tulot ja menot. Voi olla että hän sai 0 euroa joulukuussa. Ankeahko joulu, sanoisin.

KARI: HYVINVOINTIVALTIO-KÄSITE POIS JUHLAPUHEISTA

Tapio jakaa mainoslehtiä. Hänen tulonsa ovat n. 230-330 €/kk. Hän maksaa palkallaan yhtiövastikkeen asunnostaan. Yhtiövastikkeen maksun jälkeen ei rahaa käytännössä ole. En yhtään ihmettele hänen toteamustaan "En pysty ostamaan ruokaa kaupasta". Hän taitaa hakea melkein kaiken ruokansa ilmaisesta ruoanjakelusta. Minulla pisti silmään se asia että ilmeisesti Tapio ei ole hakenut asumistukea Kelasta. On helpompi maksaa vastiketta jos saa asumistukea. Tästä on sekin hyöty että sen jälkeen saa toimeentulotukeakin, joka on toissijainen etuisuus. Asumistukea on haettava. Ilmeisesti Tapio oli hakenut toimeentulotukea, mutta hakemus oli tullut bumerangina takaisin (koska as.tukea ei oltu haettu?). Jotain rahaa hän oli sossusta saanut vastikkeeseen, mutta sain käsityksen että ei asiakkaan etuun ollut paneuduttu, saati tehty kunnon toimeentulotukipäätöstä. -- Kelan mielestä hänen mainoksenjakotyönsä ei täyttänyt a) työehtosopimuksen mukaista palkaaa JA b) vähintään 18h työtä/vko (työnantaja ei ole määritellyt työaikaakaan). Tapio haluaa tehdä jakotyötään. Se näytti olevan henki ja elämä hänelle. Hän ei halunnut kurssille koska ei ollut kiinnostunut tarjotusta siivousalasta. Tästä seurasi karenssia. Työvoimatoimisto on ilmeisesti toiminut hätäisesti koulutusasiassa. -- Kamera seurasi miestä Malmin Kelaan. Olisikohan kamera vaikuttanut niin että Kelasta tulikin sitten myöhemmin soviteltua työttömyyskorvausta takautuvasti? Kela voisi ottaa myös yhteyttä asumistukiasiassa! Kova sissi tämä Tapio, mutta kyllä Helsingin sosiaalivirasto voisi ottaa yhteyttä mieheen ja tarkistaa taloustilanne ja tehdä kunnon toimeentulotukipäätös esim. helmikuulle - ellei näin ole jo tehty.

Mirja
piti tärkeänä myös ilmaisen ruoan jakamista. Hänelle se tuntui tuovan helpotusta taloustilanteeseen. Mirjalla oli asumisen suhteen ilmeisesti parempi tilanne. Ohjelmassa ei ainakaan mainittu asunnottomuutta, muuten se olisi varmasti mainittu. Ohjelman miehistä toinen oli asunnoston (asui tuttavan luona) ja toinen oli/on? ainakin vaarassa joutua asunnottomaksi nykymenolla.

Omaa pohdintaa.. Ovatko naiset parempia hankalissa sosiaalisissa tilanteissa, kun haetaan rahaa yhteiskunnalta. Voisiko se vaikuttaa että 89% sosiaalityöntekijöistä on naisia. Tällä saattaa olla merkitystä. Onko miehen ja naisen tavassa kommunikoida ja toimia niin paljon eroa että syntyy hankaluuksia. Sosiaalijohtaja Voutilainen puhui vuorovaikutustilanteesta ohjelmassa. Asiaa pitää tutkia.

Asiantuntijoita ohjelmassa:

Paavo Voutilainen, sosiaalijohtaja, Helsingin kaupunki --
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on ollut ehkä liian tiukka
harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisessä

Veli-Matti Ritakallio, sos.pol. professori, Turun yo --
Perusturva oltava n. 600€/kk + asumisen turva

Elli Aaltonen, Sata-komitean jäsen, Sosiaali- ja
terveysturvan keskusliiton pj -- Sata-komitea vastaa yhteiskunnan
toimivuudesta.

TYÖTTÖMIEN PERUSPÄIVÄRAHA JÄÄ ENNALLEEN

Perusturvaa ei nosteta vieläkään, liian kallista - Työnantajien Kela-maksun poistoon riitti tuplasti rahaa.

***
Kysely kansanedustajille.

Mikä Teidän mielestänne olisi riittävä perustoimeentuloturvan vähimmäismäärä kuukaudessa? Tässä Kokoomuksen vastaukset:

Sirpa Asko-Seljavaara: asian hyväksi työskennellään koko ajan
Petri Salo: 20% nykyistä korkeampi
Arto Satonen: nykyiset etuudet + vähintään inflaation suuruinen vuotuinen korotus
Pertti Salolainen: riippuu tilanteesta
Tuulikki Ukkola: kansaneläkettä matalampi tai kansaneläkkeen tasoinen
Harri Jaskari: työkyvyttömille 650-700 E/kk verottomasti
Ben Zyskowicz: riippuu tilanteesta
Kimmo Sasi: 950 E/kk, sisältäen asumismenot . verollisena.
Lyly Rajala: 1000 E/kk
Sanna Lauslahti: riippuu tilanteesta

kaikki vastanneet kansanedustajat

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Toissijainen etu

Sain käsiini kirjan: Kiitos ei! Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa. Toimittanut Mari K. Niemi. Ajatus kirjat. Kirjassa oli asiaa myös toimeentulotuesta. Kirjoittanut Ilkka Virjo.

Suomalaiset jotka saavat toimeentulotukea jäävät alle EU:nin köyhyysrajan. Keskimääräinen tuki johon olisi oikeus on 230€/kk. Luulisi tällaisen summan kelpaavan. Tukea hakee kuitenkin vain puolet siihen oikeutetuista. Suuremmissa kaupungeissa enemmän kuin pienillä paikkakunnilla.

Köyhäinapua tai vastaavaa on saanut noin 3-4% kansasta viimeisen sadan vuoden aikana (tarkoittanee enemmän tai vähemmän säännöllisesti). Aiemmin saattoi menettää omaisuutensa ja äänioikeutensa jos joutui turvautumaan kunnan apuun.

Nykyään toimeentulo-ongelmiin saa toimeentulotukea. Toimeentulotuki on toissijainen etuisuus ja kaikki tulot ja mahd. varallisuus huomioidaan. Tällaisella kontrollilla pyritään pitämään väärinkäytökset kurissa. Kunnan sosiaalityöntekijät hoitavat toimeentulotuen arvioinnin. Muistaisin että valtio maksaa puolet toimeentulon menoista.

Jos toimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2010 alussa, saattavat toimeentulotukihakemukset lisääntyä. Tästä tulee kunnille lisäkustannuksia. Nykytilanne jossa toimeentulotuki on alikäytössä, ei sekään ole (mielestäni) hyvä.

Kirjan jutussa mainitaan että hyvä köyhä saattaa olla sellainen joka ei hae toimeentulotukea. Hänellä on myös korkeampi moraali. Työttömyysturvan ja eläkkeen nauttiminen ovat moraalisesti parempi asia.

Jotkut yrittäjät välttelevät toimeentulotuen hakua, koska sen hakeminen on nöyryyttävää. On myös elämäntaiteilijoita jotka ilmeisesti tulevat toimeen vähemmällä kuin mihin heillä olisi oikeus. He ovat niitä hyviä köyhiä.

Jos toimeentulotuki siirtyy kokonaan tai osin Kelalle, toimeentulotuki muuttunee enemmän ensisijaiseksi eduksi?! Toimeentulotuen haun ja saamisen vaikeus ovat politiikkaa.

(Tässä blogikirjoituksessa on käytetty pohjana kirjan artikkelia).

Tietoja minusta

Oma kuva
Finland
Toimeentulotukiasiakkaan blogi.