Näytetään tekstit, joissa on tunniste sata-komitea. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sata-komitea. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Liian pieni perusturva sidottu indeksiin

Sosiaali- ja terveysviesti 1/2010
toimittaja Sirkku Immonen sivut 4-6.
osa jutusta, alkuperäistä juttua muokattu. uusia väliotsikoita. oma pääotsikkoni.

Laajapohjaisen Sata-komitean kunnianhimoisena tavoitteena oli luoda yksilön toimeentulon kannalta riittävä, selkeä, työhön kannustava ja rahoitukseltaan väestön vanhenemisen kestävä sosiaaliturvajärjestelmä.

Perusturvaa piti nostaa

Kipeimmät kompromissit sosiaaliturvan uudistuksesta jouduttiin sosiaalineuvos Elli Aaltosen mukaan tekemään perusturvaa koskevissa esityksissä.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tavoitteena oli saada perusturvaetuuksiin tuntuva tasokorotus: 680 euroa nykyisellä tulotasolla. SKTL halusi myös yhdenmukaistaa eri syistä myönnettävien perusetuuksien tasoja (tarkoittaa työttömyysturvaa??). Tavoitteena oli vähentää toimeentulotuen tarvetta ja sitä kautta köyhyyttä, mutta tavoitteet jäivät auki.

Vasemmisto vastusti

Osa komitean komitean jäsenistä vastusti perusturvaetuuksien korottamista, koska katsoi sen tapahtuvan ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kustannuksella (vasemmisto??)

Sata-komitealta lähti yksimielinen viesti hallitukselle. Sen mukaan perusturvaetuudet ovat jääneet 10 vuoden takaiselle tasolle, ja jälleenjääneisyys tulee korjata nostamalla etuuksien tasoa. Lisäksi komitea ehdotti että etuuksien tasoa arvioidaan jatkossa hallituskausittain. Kaikki perusturvaetuudet on sidottu indeksiin.

Toimeentulotuen siirto Kelaan ei toteudu

Kansalaisjärjestöt ja kuntaliitto ajoivat yhdessä toimeentulotuen perusosan siirtämistä kunnilta Kelan vastuulle, jolloin erilaisten etuuksien yhteensovitus olisi nykyistä helpompaa. Sata-komitea äänesti siirrosta viime hetkillä, ja niukka enemmistö puolsi siirtoa. Esitystä siirrosta ei kuitenkaan tehty. Siirrolle on niin paljon poliittista vastustusta, ettei hallitus enää kautensa lopussa halua siirtoa käynnistää.

Köyhät pysyköön nöyrinä. Kontrolli on valtaa.

Elli Aaltonen: ihmisten luukuttamisesta luukulta toiselle ei näemmä yksinkertaisesti raaskita luopua suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä. Siirtoa puoltavaa todistetta on olemassa vähintään kymmenen vuoden ajalta ja ajankohtaiset muutokset osoittavat siirron entistä tarpeellisemmaksi. Siirron avulla olisi saatu tasavertainen, asiakaslähtöisempi ja kaikki liitteet ja kuitit huomioon ottava kokonaisjärjestelmä. Se ei myöskään olisi vähentänyt, vaan päinvastoin lisännyt sosiaalityön mahdollisuuksia.

perjantai 18. joulukuuta 2009

Sata-komitean mietintö valmis

Sata-komitea on jättänyt ehdotuksensa sosiaaliturvan uudistamiseen tänään 18.pvä.

Sata-komitean ehdotuksista:


STM:n tiedotesivulta löytyy linkki ehdotuksiin

Komitean loppumietinnössä on yli 50 ehdotusta sosiaaliturvan riittävyyden, kannustavuuden, selkeyttämisen ja kestävyyden parantamiseksi. Loppumietintö luovuutettiin sosiaali- ja terveysministerille.

Ministeri Liisa Hyssälän julkaisema dokumentti löytyy sieltä myös.

(tässä jotain ministeri Hyssälän tekstistä:)
Vuoden 2010 alusta käyttöön otetaan ns. aktivointikorotus, jonka  tarkoituksena on kannustaa työttömiä osallistumaan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Korotus on ulotettu koskemaan niin ansio- kuin perusturvaakin. Periaatteessa muutos on merkittävää senkin kannalta, että näin perusturvaan tulee oma aktiivierä ja että sitä voidaan kehittää itsenäisesti eteenpäin.

Komitea korostaa poikkeuksellisen voimakkaasti aktiivisuutta edistävien toimien merkitystä. Se näkyy myös niissä ehdotuksissa, joilla pyritään parantamaan työllisyyttä ja osatyökykyisten mahdollisuuksia pysyä tai palata työmarkkinoille.
---

* työpankkitoiminnan jatkaminen 2010
* takuueläkkeen käyttöönotto 2011
* perusturvaetuuksien kattava indeksisidonnaisuus 2011
* monet toimenpiteet työllisyyden parantamiseen
* käsittelytakuu tietyssä ajassa työttömyysetuuksille, 1 kk
* toimeeentulotukiasiat hoitaa yhä kunta (Hyssälä on itse perustoimeeentulotuen Kela-siirron puolella).



Kommenttini 21.12.09


Hallituksen perusturvauudistuksessa on hyvääkin. Mutta liian vähän on liian vähän.

Kävin tänään hakemassa ruokaa leipäjonosta joulua varten. Homma toimii ja byrokratia on minimaallista. Mutta KÖYHYYSONGELMAN RATKAISEMISEKSI työttömyyspäivärahaa olisi nostettava ja toimeentulotukea myös REIPPAASTI. Muuten paine siirtyy sitten leipäjonoon niin kuin nyt minulla.

Tottakai työllistyminen on toimeentulotukiasiakkaalle ensisijaista, mutta se ei välttämättä onnistu kouluttamattomuuden tai sairauden takia. Elele sitten VÄLIAIKAISEKSI TARKOITETULLA toimeentulotuella kuukausia ja vuosia NIUKKAAKIN NIUKEMMIN.

Joten.. JULISTAN Suomen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan lopetetuksi :(

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Köyhät jonoon. Ylen Mot-dokumentti



Helmikuun 2.pvä Yle esitti hyvän ohjelman "Köyhät jonoon". Toimittaja on Kati Juurus. Tilastotietoja ja faktoja:

MOT-ohjelmassa:
  • Suomessa oli 1980-luvulla vähiten köyhyyttä ja
    pienimmät tuloerot koko maailmassa. Pohjoismaisen
    hyvinvointivaltion ideana OLI suojella kansalaisia
    syrjäytymiseltä.

  • Kun tulot jäävät alle 60% väestön
    mediaanitulosta = keskimmäisen tulonsaajan tulo -
    jäädään alle köyhyysrajan.
    Yksinelävällä tämä tarkoitta reilua 1000€/kk.

  • Nyt (v.2007) köyhyysrajan alla elää yli 700.000,
    vuonna 1995 köyhyysrajan alle jäi reilusti alle 400.000

  • Toimeentulotuen perusosa yksin asuvalla v.2009 on 417,45€/kk (veroton)

Etuuksien muutokset suhteessa ansiotasoon 1994-2009. lähde:
Pertti Honkanen, Kelan tutkimusosasto

  • Työttömän peruspäiväraha -24%

  • Toimeentulotuki -28%

  • Lapsilisä 1 lapsesta - 40%

  • 1 lapsen yksinhuoltajan kotihoidon tuki - 53%

Ohjelmassa käsiteltiin kolmen pienituloisen henkilön arkea. He ovat Kari, Tapio ja Mirja.

Karilla ei ole omaa vakituista asuntoa. Hän asuu tuttavan luona. Kari ei saa asumistukea, koska hänellä ei ole asuntoakaan. Entinen tj on ollut Helsingin kaupungin asuntojonossa pari vuotta. Kari oli hakenut ennen joulua 2008 tukea yleisiin elinkustannuksiin sosiaalivirastosta. Kelan työttömyyskorvauksen maksatus oli myöhässä. Hänelle ei myönnetty hakemaansa harkinnanvaraista tukea. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että hänellä olisi hyvinkin voinut olla olla oikeus saada normaalia toimeentulotukea joulukuulle, jos Kelan maksatus oli myöhässä ja oli todennäköistä että maksatus menee seuraavalle kuukaudelle "joulunpyhien" jälkeen. Jos on hakenut tukea joulukuulle katsotaan joulukuun tulot ja menot. Voi olla että hän sai 0 euroa joulukuussa. Ankeahko joulu, sanoisin.

KARI: HYVINVOINTIVALTIO-KÄSITE POIS JUHLAPUHEISTA

Tapio jakaa mainoslehtiä. Hänen tulonsa ovat n. 230-330 €/kk. Hän maksaa palkallaan yhtiövastikkeen asunnostaan. Yhtiövastikkeen maksun jälkeen ei rahaa käytännössä ole. En yhtään ihmettele hänen toteamustaan "En pysty ostamaan ruokaa kaupasta". Hän taitaa hakea melkein kaiken ruokansa ilmaisesta ruoanjakelusta. Minulla pisti silmään se asia että ilmeisesti Tapio ei ole hakenut asumistukea Kelasta. On helpompi maksaa vastiketta jos saa asumistukea. Tästä on sekin hyöty että sen jälkeen saa toimeentulotukeakin, joka on toissijainen etuisuus. Asumistukea on haettava. Ilmeisesti Tapio oli hakenut toimeentulotukea, mutta hakemus oli tullut bumerangina takaisin (koska as.tukea ei oltu haettu?). Jotain rahaa hän oli sossusta saanut vastikkeeseen, mutta sain käsityksen että ei asiakkaan etuun ollut paneuduttu, saati tehty kunnon toimeentulotukipäätöstä. -- Kelan mielestä hänen mainoksenjakotyönsä ei täyttänyt a) työehtosopimuksen mukaista palkaaa JA b) vähintään 18h työtä/vko (työnantaja ei ole määritellyt työaikaakaan). Tapio haluaa tehdä jakotyötään. Se näytti olevan henki ja elämä hänelle. Hän ei halunnut kurssille koska ei ollut kiinnostunut tarjotusta siivousalasta. Tästä seurasi karenssia. Työvoimatoimisto on ilmeisesti toiminut hätäisesti koulutusasiassa. -- Kamera seurasi miestä Malmin Kelaan. Olisikohan kamera vaikuttanut niin että Kelasta tulikin sitten myöhemmin soviteltua työttömyyskorvausta takautuvasti? Kela voisi ottaa myös yhteyttä asumistukiasiassa! Kova sissi tämä Tapio, mutta kyllä Helsingin sosiaalivirasto voisi ottaa yhteyttä mieheen ja tarkistaa taloustilanne ja tehdä kunnon toimeentulotukipäätös esim. helmikuulle - ellei näin ole jo tehty.

Mirja
piti tärkeänä myös ilmaisen ruoan jakamista. Hänelle se tuntui tuovan helpotusta taloustilanteeseen. Mirjalla oli asumisen suhteen ilmeisesti parempi tilanne. Ohjelmassa ei ainakaan mainittu asunnottomuutta, muuten se olisi varmasti mainittu. Ohjelman miehistä toinen oli asunnoston (asui tuttavan luona) ja toinen oli/on? ainakin vaarassa joutua asunnottomaksi nykymenolla.

Omaa pohdintaa.. Ovatko naiset parempia hankalissa sosiaalisissa tilanteissa, kun haetaan rahaa yhteiskunnalta. Voisiko se vaikuttaa että 89% sosiaalityöntekijöistä on naisia. Tällä saattaa olla merkitystä. Onko miehen ja naisen tavassa kommunikoida ja toimia niin paljon eroa että syntyy hankaluuksia. Sosiaalijohtaja Voutilainen puhui vuorovaikutustilanteesta ohjelmassa. Asiaa pitää tutkia.

Asiantuntijoita ohjelmassa:

Paavo Voutilainen, sosiaalijohtaja, Helsingin kaupunki --
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on ollut ehkä liian tiukka
harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisessä

Veli-Matti Ritakallio, sos.pol. professori, Turun yo --
Perusturva oltava n. 600€/kk + asumisen turva

Elli Aaltonen, Sata-komitean jäsen, Sosiaali- ja
terveysturvan keskusliiton pj -- Sata-komitea vastaa yhteiskunnan
toimivuudesta.

TYÖTTÖMIEN PERUSPÄIVÄRAHA JÄÄ ENNALLEEN

Perusturvaa ei nosteta vieläkään, liian kallista - Työnantajien Kela-maksun poistoon riitti tuplasti rahaa.

***
Kysely kansanedustajille.

Mikä Teidän mielestänne olisi riittävä perustoimeentuloturvan vähimmäismäärä kuukaudessa? Tässä Kokoomuksen vastaukset:

Sirpa Asko-Seljavaara: asian hyväksi työskennellään koko ajan
Petri Salo: 20% nykyistä korkeampi
Arto Satonen: nykyiset etuudet + vähintään inflaation suuruinen vuotuinen korotus
Pertti Salolainen: riippuu tilanteesta
Tuulikki Ukkola: kansaneläkettä matalampi tai kansaneläkkeen tasoinen
Harri Jaskari: työkyvyttömille 650-700 E/kk verottomasti
Ben Zyskowicz: riippuu tilanteesta
Kimmo Sasi: 950 E/kk, sisältäen asumismenot . verollisena.
Lyly Rajala: 1000 E/kk
Sanna Lauslahti: riippuu tilanteesta

kaikki vastanneet kansanedustajat

keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Sata-komitean esitys jätetty

Sosiaaliturvan uudistamiskomitean esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista on jätetty 27.1.2009. Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivulta löytyy materiaalia.

Tiedote 23/2009
Sata-komitea linjasi sosiaaliturvan uudistamista

tässä joitain asioita Sata-komitean tiedotteesta

Komitea ehdottaa, että perusturvaetuuksien riittävyys arvioitaisiin säännönmukaisesti esimerkiksi vaalikausittain.

Lisäksi perusturvaetuuksien indeksisidonnaisuus yhdenmukaistettaisiin. (lapsilisä, kodinhoidontuki)

Komitean ehdotuksiin sisältyy esitys, jonka mukaan voidaan maksaa kansaneläkkeen täyttä määrää korkeampaa takuueläkettä, jolla turvataan pienimpien eläkkeiden kohtuullinen taso.

Komitea pitää tärkeänä asumistukijärjestelmän yksinkertaistamista.

Komitea päätti, että perustoimeentulotuen laskennallisen osuuden siirtämistä Kelan hoidettavaksi jatkoselvitetään ja siitä päätetään komitean loppumietinnössä.

ESITYS

Sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksia. Pdf-tiedosto 67 sivua

Esityksessä sivulla 13

Työttömyys tai muu kyvyttömyys hankkia elantoa työmarkkinoilta on keskeisin syy toimeentuloongelmiin ja köyhyyteen, erityisesti mikäli henkilö ei ole ansiosidonnaisten etuuksien piirissä puutteellisen työhistorian vuoksi. Pitkäaikainen työttömyys heikentää edellytyksiä palata työmarkkinoille ja muodostuu vakavaksi toimeentuloriskiksi. Ansiosidonnainen työttömyysturva riittää yleensä turvaamaan kulutustason, mutta jos työttömyysjakso pitenee ja toimeentulo perustuu työmarkkinatukeen, tarvitaan usein täydennyksenä asumistukea ja usein myös toimeentulotukea. Toivotuin ja paras ratkaisu työttömyyden aiheuttamaan köyhyyteen on työelämään palaaminen eikä sosiaaliturvamuotojen ja työkyvyttömyyden rajojen liudentaminen. Sosiaalipolitiikan tavoitteena tulisi olla entistä selvemmin tarjota työllistymis-, koulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksia siten, että työhön paluu työttömyyden, sairauden tai tapaturman jälkeen toteutuisi mahdollisimman pian.


HeSa tietokulma
Ehdotuksia sos.turvan uudistamiseksi

tiistai 16. joulukuuta 2008

Jouko Kajanoja sosiaaliturvauudistuksesta

Jouko Kajanoja: OECD:n raportti ennakoi sata-komitean esityksiä 15.12.2008

Arvelen komitean esittävän myös nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää selkeyttäviä parannuksia esimerkiksi asumistukeen ja omaishoitoon. Osa niistä tulee vaatimaan määrärahojen lisäyksiä, sillä muutoin liian monen edunsaajan asema heikkenisi. Toisaalta on luultavaa, että sosiaaliturva myös monimutkaistuu entisestään muun muassa uuden vähimmäiseläkkeen vuoksi.

Lopputulos on nykynäkymin seuraava. Kuilu perusturvan varassa elävien ja muun väestön tulojen välillä jatkaa kasvuaan ja etäännytään yhä kauemmas pohjoismaisen hyvinvointivaltion universalistisesta luonteesta kohti harkinnanvaraista ja kontrolloivaa köyhyyspolitiikkaa.

Olin monen muun mukana aiheuttamassa painetta sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen aloittamiseen. Painostus tuotti tulosta eli sata-komitean. Taisi olla virhe. Nykyisissä poliittisissa voimasuhteissa "kokonaisuudistus" saattaa johtaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion tehostettuun alasajoon.

Uhka on peruste aktivoida toimintaa perusturvan ympärillä. Komitean tuloksia ei sanottavasti ennätetä panna toimeen ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Nyt on siis aika kehittää asiasta vauhdikas ja kohti vaaleja voimistuva keskustelu.

koko juttu Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön nettisivulla

sunnuntai 9. marraskuuta 2008

Sosiaaliturvaa heikoimpien ehdoilla

Ilkka 7.11. pe
Sosiaaliturvaa pitää uudistaa heikoimpien ehdoilla -pääkirjoituksesta hieman muokattu ja lyhennetty-

Sata-komitean työstä

Tämän vuoden loppuun mennessä pitäisi päättää kokonaisuudistuksen päälinjat. Ensimmäiset lait tulisvat voimaan vuoden 2010 alussa. Yksittäisiä ajatuksia vuodetaan julkisuuteen, jotta etujärjestöt pääsisivät ampumaan alas itselleen ikävät kohdat. Keskiviikkona STTK:n edustaja (Ilkka 5.11.) todisteli että varat pitäisi käyttää jatkossakin ansiosidonnaiseen turvaan.

Sata-komitean sisällä on ilmeisesti suuria erimielisyyksiä tavoitteiden tärkeysjärjestyksistä ja keinoista.

Sosiaaliturvan ongelmat kasautuvat heikommassa asemissa oleville. Pitkäaikaistyöttömät, pienimmillä äitiyspäivärahalla elävät, yksinhuoltajat sekä kansaneläkkeen varassa pinnistelevät ovat lujilla. Heille ei järjestetä julkisesti tuettua työterveyshuoltoa, eivätkä he hyödy jatkuvalla syötöllä räätälöitävistä uusista työsuhde-etuuksista. Kannustinloukut osuvat pahimmin juuri tähän ryhmään. Työn vastaanottaminen on kannattamatonta. Kierre on valmis.

Ellei tällä kertaa saada perusturvaa kuntoon, on oikeutettua tehdä johtopäätös, että heikompiosaisten asia ei ole enää poliitikoille tärkeä.

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Kunnallisvaalit ja sosiaaliturvauudistus

Sata-komitealta odotettiin jonkinlaista linjausta tärkeimmistä sosiaaliturvan uudistamishankkeista ennen vaaleja, mutta toisin kävi. Yksimielisyyttä ei syntynyt.
Sata-komitealla on kaksi kuukautta aikaa vääntää näkemyksensä sosiaaliturvan tasosta ja menettelytavoista yksimielisiksi.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 26.10.08

Sata-komitea vaikeni vaalien alla

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Sosiaaliturvauudistus tulossa - keskustelua kaivataan

Kokoomuksen Jouni J. Särkijärvi käsitteli Uuden Suomen (vaali)blogissaan sosiaaliturvauudistusta.

"Valtioneuvoston hankerekisterissä ei ole vielä yhtään komitean asiakirjaa, vaikka jaostojen on pitänyt tuottaa selvityksiä komitealle ja tarkoituksena on viedä asioita eduskunnan käsiteltäväksi tänä syysistuntokautena. Avoimuus ja kansalaisten osallisuus ovat hankkeessa aivan omaa tasoaan."

"Pelkkä pyrkimys järjestelmien yksinkertaistamiseen tarkoittaa välttämättä huononnuksia. Kukin tukimuoto on luotu aikoinaan harkiten ja oikeudenmukaisuuteen pyrkien.."

koko juttu

muut Särkijärven tekstit

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Peruspalveluministeri Paula Risikko (Kokoomus)

Ministeri Risikkoa haastatellaan Seinäjoen seurakunnan Lakeuden risti -lehdessä nro 5 syyskuu 2008. Ministeri ottaa osaa kirkon diakoniatyön tulevaisuuspaneeliin lokakuussa.

ote jutusta Hyvinvointierot voimistuvat, yhteisvastuu vähenee

-Diakoniatyössä ihmisen kohtaaminen on mahdollista tilannekohtaisemmin ja anonyymimmin kuin julkisissa sosiaalipalveluissa esimerkiksi viimesijaisessa toimeentulotukijärjestelmässä. Julkisen sektorin toiminta on tiukemmin normipohjaista. Asiakas on velvollinen sitoumuksiin, joiden toteutumista valvotaan; esim. työn vastaanottaminen

-Koko yhteiskunnan kannalta on hyvä asia, että on olemassa useammanlaisia viimesijaista tukea antavia tahoja, joiden puoleen ihmiset voivat eri elämäntilanteissa hakeutua. Julkisen järjestelmän viimesijaisen turvan, myös toimeentuloturvan, tulisi olla riittävää kaikille kansalaisille, toteaa Paula Risikko.

-Toimiva yhteistyö seurakuntien diakoniatyön ja kuntien perusturvan kesken on ministeri Risikon mielestä merkittävä asia.

-Kuntatasolla tulisi pyrkiä voimien yhdistämiseen, jotta vastuuta voitaisiin jakaa oikeassa suhteessa ja myös päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin. Työnjaossa tulee kunnioittaa molempien osapuolien itsenäisyyttä ja erityisesti diakoniatyön perusmissiota. Yhteisiä tapaamisia tarvittaisiin enemmän.

Toimeentuloturvaa pohditaan

Sosiaaliturvakomitea SATA pohtii juuri miten voidaan jatkossa kehittää toimeentuloturvaa. Se ei ole mikään helppo tehtävä.

Tietoja minusta

Oma kuva
Finland
Toimeentulotukiasiakkaan blogi.