Köyhät jonoon. Ylen Mot-dokumentti

Helmikuun 2.pvä Yle esitti hyvän ohjelman "Köyhät jonoon". Toimittaja on Kati Juurus. Tilastotietoja ja faktoja:

MOT-ohjelmassa:

• Suomessa oli 1980-luvulla vähiten köyhyyttä ja
  pienimmät tuloerot koko maailmassa. Pohjoismaisen
  hyvinvointivaltion ideana OLI suojella kansalaisia
  syrjäytymiseltä.


• Kun tulot jäävät alle 60% väestön
  mediaanitulosta = keskimmäisen tulonsaajan tulo -
  jäädään alle köyhyysrajan.
  Yksinelävällä tämä tarkoitta reilua 1000€/kk.


• Nyt (v.2007) köyhyysrajan alla elää yli 700.000,
  vuonna 1995 köyhyysrajan alle jäi reilusti alle 400.000


• Toimeentulotuen perusosa yksin asuvalla v.2009 on 417,45€/kk (veroton)
  

Etuuksien muutokset suhteessa ansiotasoon 1994-2009. lähde:
Pertti Honkanen, Kelan tutkimusosasto

• Työttömän peruspäiväraha -24%


• Toimeentulotuki -28%


• Lapsilisä 1 lapsesta - 40%


• 1 lapsen yksinhuoltajan kotihoidon tuki - 53%

Ohjelmassa käsiteltiin kolmen pienituloisen henkilön arkea. He ovat Kari, Tapio ja Mirja.

Karilla ei ole omaa vakituista asuntoa. Hän asuu tuttavan luona. Kari ei saa asumistukea, koska hänellä ei ole asuntoakaan. Entinen tj on ollut Helsingin kaupungin asuntojonossa pari vuotta. Kari oli hakenut ennen joulua 2008 tukea yleisiin elinkustannuksiin sosiaalivirastosta. Kelan työttömyyskorvauksen maksatus oli myöhässä. Hänelle ei myönnetty hakemaansa harkinnanvaraista tukea. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että hänellä olisi hyvinkin voinut olla olla oikeus saada normaalia toimeentulotukea joulukuulle, jos Kelan maksatus oli myöhässä ja oli todennäköistä että maksatus menee seuraavalle kuukaudelle "joulunpyhien" jälkeen. Jos on hakenut tukea joulukuulle katsotaan joulukuun tulot ja menot. Voi olla että hän sai 0 euroa joulukuussa. Ankeahko joulu, sanoisin.

KARI: HYVINVOINTIVALTIO-KÄSITE POIS JUHLAPUHEISTA

Tapio jakaa mainoslehtiä. Hänen tulonsa ovat n. 230-330 €/kk. Hän maksaa palkallaan yhtiövastikkeen asunnostaan. Yhtiövastikkeen maksun jälkeen ei rahaa käytännössä ole. En yhtään ihmettele hänen toteamustaan "En pysty ostamaan ruokaa kaupasta". Hän taitaa hakea melkein kaiken ruokansa ilmaisesta ruoanjakelusta. Minulla pisti silmään se asia että ilmeisesti Tapio ei ole hakenut asumistukea Kelasta. On helpompi maksaa vastiketta jos saa asumistukea. Tästä on sekin hyöty että sen jälkeen saa toimeentulotukeakin, joka on toissijainen etuisuus. Asumistukea on haettava. Ilmeisesti Tapio oli hakenut toimeentulotukea, mutta hakemus oli tullut bumerangina takaisin (koska as.tukea ei oltu haettu?). Jotain rahaa hän oli sossusta saanut vastikkeeseen, mutta sain käsityksen että ei asiakkaan etuun ollut paneuduttu, saati tehty kunnon toimeentulotukipäätöstä. -- Kelan mielestä hänen mainoksenjakotyönsä ei täyttänyt a) työehtosopimuksen mukaista palkaaa JA b) vähintään 18h työtä/vko (työnantaja ei ole määritellyt työaikaakaan). Tapio haluaa tehdä jakotyötään. Se näytti olevan henki ja elämä hänelle. Hän ei halunnut kurssille koska ei ollut kiinnostunut tarjotusta siivousalasta. Tästä seurasi karenssia. Työvoimatoimisto on ilmeisesti toiminut hätäisesti koulutusasiassa. -- Kamera seurasi miestä Malmin Kelaan. Olisikohan kamera vaikuttanut niin että Kelasta tulikin sitten myöhemmin soviteltua työttömyyskorvausta takautuvasti? Kela voisi ottaa myös yhteyttä asumistukiasiassa! Kova sissi tämä Tapio, mutta kyllä Helsingin sosiaalivirasto voisi ottaa yhteyttä mieheen ja tarkistaa taloustilanne ja tehdä kunnon toimeentulotukipäätös esim. helmikuulle - ellei näin ole jo tehty.

Mirja piti tärkeänä myös ilmaisen ruoan jakamista. Hänelle se tuntui tuovan helpotusta taloustilanteeseen. Mirjalla oli asumisen suhteen ilmeisesti parempi tilanne. Ohjelmassa ei ainakaan mainittu asunnottomuutta, muuten se olisi varmasti mainittu. Ohjelman miehistä toinen oli asunnoston (asui tuttavan luona) ja toinen oli/on? ainakin vaarassa joutua asunnottomaksi nykymenolla.

Omaa pohdintaa.. Ovatko naiset parempia hankalissa sosiaalisissa tilanteissa, kun haetaan rahaa yhteiskunnalta. Voisiko se vaikuttaa että 89% sosiaalityöntekijöistä on naisia. Tällä saattaa olla merkitystä. Onko miehen ja naisen tavassa kommunikoida ja toimia niin paljon eroa että syntyy hankaluuksia. Sosiaalijohtaja Voutilainen puhui vuorovaikutustilanteesta ohjelmassa. Asiaa pitää tutkia.

Asiantuntijoita ohjelmassa:

Paavo Voutilainen, sosiaalijohtaja, Helsingin kaupunki --
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on ollut ehkä liian tiukka
harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisessä

Veli-Matti Ritakallio, sos.pol. professori, Turun yo --
Perusturva oltava n. 600€/kk + asumisen turva

Elli Aaltonen, Sata-komitean jäsen, Sosiaali- ja
terveysturvan keskusliiton pj -- Sata-komitea vastaa yhteiskunnan
toimivuudesta.

TYÖTTÖMIEN PERUSPÄIVÄRAHA JÄÄ ENNALLEEN

Perusturvaa ei nosteta vieläkään, liian kallista - Työnantajien Kela-maksun poistoon riitti tuplasti rahaa.

***
Kysely kansanedustajille.

Mikä Teidän mielestänne olisi riittävä perustoimeentuloturvan vähimmäismäärä kuukaudessa? Tässä Kokoomuksen vastaukset:

Sirpa Asko-Seljavaara: asian hyväksi työskennellään koko ajan
Petri Salo: 20% nykyistä korkeampi
Arto Satonen: nykyiset etuudet + vähintään inflaation suuruinen vuotuinen korotus
Pertti Salolainen: riippuu tilanteesta
Tuulikki Ukkola: kansaneläkettä matalampi tai kansaneläkkeen tasoinen
Harri Jaskari: työkyvyttömille 650-700 E/kk verottomasti
Ben Zyskowicz: riippuu tilanteesta
Kimmo Sasi: 950 E/kk, sisältäen asumismenot . verollisena.
Lyly Rajala: 1000 E/kk
Sanna Lauslahti: riippuu tilanteesta

kaikki vastanneet kansanedustajat

Sata-komitean esitys jätetty

Sosiaaliturvan uudistamiskomitean esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista on jätetty 27.1.2009. Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivulta löytyy materiaalia.

Tiedote 23/2009
Sata-komitea linjasi sosiaaliturvan uudistamista

tässä joitain asioita Sata-komitean tiedotteesta

Komitea ehdottaa, että perusturvaetuuksien riittävyys arvioitaisiin säännönmukaisesti esimerkiksi vaalikausittain.

Lisäksi perusturvaetuuksien indeksisidonnaisuus yhdenmukaistettaisiin. (lapsilisä, kodinhoidontuki)

Komitean ehdotuksiin sisältyy esitys, jonka mukaan voidaan maksaa kansaneläkkeen täyttä määrää korkeampaa takuueläkettä, jolla turvataan pienimpien eläkkeiden kohtuullinen taso.

Komitea pitää tärkeänä asumistukijärjestelmän yksinkertaistamista.

Komitea päätti, että perustoimeentulotuen laskennallisen osuuden siirtämistä Kelan hoidettavaksi jatkoselvitetään ja siitä päätetään komitean loppumietinnössä.

ESITYS

Sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksia. Pdf-tiedosto 67 sivua

Esityksessä sivulla 13

Työttömyys tai muu kyvyttömyys hankkia elantoa työmarkkinoilta on keskeisin syy toimeentuloongelmiin ja köyhyyteen, erityisesti mikäli henkilö ei ole ansiosidonnaisten etuuksien piirissä puutteellisen työhistorian vuoksi. Pitkäaikainen työttömyys heikentää edellytyksiä palata työmarkkinoille ja muodostuu vakavaksi toimeentuloriskiksi. Ansiosidonnainen työttömyysturva riittää yleensä turvaamaan kulutustason, mutta jos työttömyysjakso pitenee ja toimeentulo perustuu työmarkkinatukeen, tarvitaan usein täydennyksenä asumistukea ja usein myös toimeentulotukea. Toivotuin ja paras ratkaisu työttömyyden aiheuttamaan köyhyyteen on työelämään palaaminen eikä sosiaaliturvamuotojen ja työkyvyttömyyden rajojen liudentaminen. Sosiaalipolitiikan tavoitteena tulisi olla entistä selvemmin tarjota työllistymis-, koulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksia siten, että työhön paluu työttömyyden, sairauden tai tapaturman jälkeen toteutuisi mahdollisimman pian.


HeSa tietokulma
Ehdotuksia sos.turvan uudistamiseksi

Toissijainen etu

Sain käsiini kirjan: Kiitos ei! Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa. Toimittanut Mari K. Niemi. Ajatus kirjat. Kirjassa oli asiaa myös toimeentulotuesta. Kirjoittanut Ilkka Virjo.

Suomalaiset jotka saavat toimeentulotukea jäävät alle EU:nin köyhyysrajan. Keskimääräinen tuki johon olisi oikeus on 230€/kk. Luulisi tällaisen summan kelpaavan. Tukea hakee kuitenkin vain puolet siihen oikeutetuista. Suuremmissa kaupungeissa enemmän kuin pienillä paikkakunnilla.

Köyhäinapua tai vastaavaa on saanut noin 3-4% kansasta viimeisen sadan vuoden aikana (tarkoittanee enemmän tai vähemmän säännöllisesti). Aiemmin saattoi menettää omaisuutensa ja äänioikeutensa jos joutui turvautumaan kunnan apuun.

Nykyään toimeentulo-ongelmiin saa toimeentulotukea. Toimeentulotuki on toissijainen etuisuus ja kaikki tulot ja mahd. varallisuus huomioidaan. Tällaisella kontrollilla pyritään pitämään väärinkäytökset kurissa. Kunnan sosiaalityöntekijät hoitavat toimeentulotuen arvioinnin. Muistaisin että valtio maksaa puolet toimeentulon menoista.

Jos toimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2010 alussa, saattavat toimeentulotukihakemukset lisääntyä. Tästä tulee kunnille lisäkustannuksia. Nykytilanne jossa toimeentulotuki on alikäytössä, ei sekään ole (mielestäni) hyvä.

Kirjan jutussa mainitaan että hyvä köyhä saattaa olla sellainen joka ei hae toimeentulotukea. Hänellä on myös korkeampi moraali. Työttömyysturvan ja eläkkeen nauttiminen ovat moraalisesti parempi asia.

Jotkut yrittäjät välttelevät toimeentulotuen hakua, koska sen hakeminen on nöyryyttävää. On myös elämäntaiteilijoita jotka ilmeisesti tulevat toimeen vähemmällä kuin mihin heillä olisi oikeus. He ovat niitä hyviä köyhiä.

Jos toimeentulotuki siirtyy kokonaan tai osin Kelalle, toimeentulotuki muuttunee enemmän ensisijaiseksi eduksi?! Toimeentulotuen haun ja saamisen vaikeus ovat politiikkaa.

(Tässä blogikirjoituksessa on käytetty pohjana kirjan artikkelia).

Poliisi auttaa toimeentulotuen haussa

Vuosi 2008 on loppumassa. Seinäjoen sosiaalitoimiston kanssa on ollut paljon erimielisyyttä toimeentulotuen määrästä.

Syyskuun 26.pvä pe lähetin uudelle toimeentulotukiasiani käsittelijälle sähköpostia. Olin nimittäin erittäin kyllästynyt kun vaatimattomia tulojani yliarvioitiin syyskuun toimeentulotukilaskelmassa. Ei huvittanut tippaakaan lähteä uuteen puolen vuoden valitusrumbaan:

"Teen maanantaina rikosilmoituksen jossa pyydän poliisia tutkimaan onko nyt syyskuussa tapahtunut rikos toimeentulotukiasiassani. Pyydän kuitenkin että pikaisesti tekisit uuden todelliset tulot ja menot huomioivan laskelman ja päätöksen."

Rikosilmoitusta ei tarvinnut tehdä. Asia alkoi selvitä. Lisäys: Kokonaan asia selvisi kesäkuussa 2009: Oikeudenkäyntikuluja huomioitiin

Toimeentulotukimaailma on Suomen yhteiskunnan villi länsi. Sosiaalitoimessa saisi olla omia seriffejä ettei asiakkaan tarvitsi uhkailla Poliisilla. Sossun kanssa pitää pelata liian kovaa peliä. Uudistuksia kaivataan.

Jouko Kajanoja sosiaaliturvauudistuksesta

Jouko Kajanoja: OECD:n raportti ennakoi sata-komitean esityksiä 15.12.2008

Arvelen komitean esittävän myös nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää selkeyttäviä parannuksia esimerkiksi asumistukeen ja omaishoitoon. Osa niistä tulee vaatimaan määrärahojen lisäyksiä, sillä muutoin liian monen edunsaajan asema heikkenisi. Toisaalta on luultavaa, että sosiaaliturva myös monimutkaistuu entisestään muun muassa uuden vähimmäiseläkkeen vuoksi.

Lopputulos on nykynäkymin seuraava. Kuilu perusturvan varassa elävien ja muun väestön tulojen välillä jatkaa kasvuaan ja etäännytään yhä kauemmas pohjoismaisen hyvinvointivaltion universalistisesta luonteesta kohti harkinnanvaraista ja kontrolloivaa köyhyyspolitiikkaa.

Olin monen muun mukana aiheuttamassa painetta sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen aloittamiseen. Painostus tuotti tulosta eli sata-komitean. Taisi olla virhe. Nykyisissä poliittisissa voimasuhteissa "kokonaisuudistus" saattaa johtaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion tehostettuun alasajoon.

Uhka on peruste aktivoida toimintaa perusturvan ympärillä. Komitean tuloksia ei sanottavasti ennätetä panna toimeen ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Nyt on siis aika kehittää asiasta vauhdikas ja kohti vaaleja voimistuva keskustelu.

koko juttu Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön nettisivulla

Lapsen palkka ja toimeentulotuki

Ei mikään tuore uutinen (v.2005), mutta mielenkiintoinen

Lapsen palkka ei enää saa pudottaa perheen toimeentulotukea

Koululaisen pitää voida käydä töissä, vaikka hänen vanhempansa saisivat toimeentulotukea..

Lakimuutos (-05) pakottaa kunnat jättämään lapsen palkan huomiotta tuen määrää laskettaessa. Lapsi ei ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden.

- Tähän saakka tulkinta on vaikuttanut rangaistukselta. Kun nuori on saanut esimerkiksi lehdenjakajan töitä hankkiakseen itselleen jotain ekstraa, se on ollut koko perheeltä pois. Koululaisethan eivät tee töitä elättääkseen perheensä, vaan ostaakseen itselleen esimerkiksi uuden pyörän tai kännykän. Ei ole viisasta antaa lapsille sellaista mallia, että työnteko ei kannata.

Kouluikäisen viikonlopputyö saattaa nostaa ruokakunnan bruttotuloja niin, että asumistuki pienenee, mutta se on harvinaista.

lähde: Turun Sanomat arkisto

Pienyrittäjäkin on ihminen

Pienyrittäjällä saattaa tulla huonot ajat. Hän tekee omaa kannattamatonta hommaansa apinan raivolla. Entistä pitempää päivää, ja tavaraa tai palvelua myydään asiakkaalle entistä huonommilla ehdoilla. Hintaa ei voi kilpailun takia nostaa.

Sitten jonain päivänä yrittäjä huomaa että raha ei kerta kaikkiaan riitä. On pakko ottaa sossuun yhteyttä. (Yrittäjähenkiselle tämä on kova paikka).

Sossuun ei saa henkilökohtaista tapaamisaikaa. Saattaapa ajanvarauksista vastaava virkailija todeta, ainakin aluksi, että eihän yrittäjä toimeentulotukea saa.

Yrittäjä jättää toimeentulotukihakemuksen. Sossu päättää ettei tukea saa koska hakemus on puutteellinen.. ja asumistukeakaan et ole hakenut.. hmmm.

Toimeentulotukiasia alkaa kuitenkin selventyä. Yrittäjä selvittää taloudellista tilannetta ja sossukin saa käsityksen tuen hakijan tilanteesta. Aikaa kuitenkin kuluu, turhaan.

Mielestäni yrittäjiä pitäisi palvella sosiaalitoimessa hanakasti, koska eiväthän he ole ensimmäisenä tukea edes hakemassa. Jos yrittäjä ei itse tajua VAATIA HENKILÖKOHTAISTA TAPAAMISTA, täytyy sosiaalitoimiston ymmärtää vaatia. Tästä hyötyvät kaikki.